Tällä Viikolla Opin Konkreettisesti...

Mitä opin tällä viikolla?

Kohtuu kaikessa. Kärsivällisyys on tärkein. Kärsimättömyyttä on herättänyt se, että sain jo niin paljon kehuja, että sormet eivät riitä niitä laskemaan. Myös läheisimpieni elämien muuttuminen hyvin nopeasti positiivisempaan suuntaan on ollut uskomatonta seurattavaa. Kun tajuaa, että ei koskaan ollut kenellekkään velvollinen olemaan täydellinen, saa syvän levon tehdä mokia.
Mokista pääsenkin käsittelemään konkreettisesti oppimiani asioita.

Palaute on ollut ylivoimaisesti positiivista, mutta ei todellakaan kaikki. Olen saanut uskomattoman paljon rakentavaa palautetta, mutta myös lokaa niskaan. Kaikki ketkä ovat lähettäneet tai sanoneet minulle, että "tässä ja tuossa" voisi olla huolellisempi tai oppia. Ovat tärkeimpiä syitä, miksi edes pystyn maailmaa ilman linssejä tarkastella. Negatiivinen palaute, jota on kantautunut korviini koskee enemmän muita kuin itseäni, mutta minä olen vain ajoneuvo heidän heränneille tunteille. Olen nimittäin uskaltanut pohtia, mikä yhteiskunnassame on ollut vikana omasta näkökulmastani.

En lähtisi vähättelemään minun tulkintojani, mikäli ei minua "perinpohjaisesti" tunne. Syy tähän on se, että toisin kuin enemmistö meidän rakkaista kansalaisista, minä olen ollut riittävän etuoikeutettu kokeilemaan vähän aivan kaikkea, ja kaikesta (jotain) oppinutkin. Tätä kuvastaa täydellisesti myös ylioppilaskirjoituksissa kirjoittamani reaaliaine - filosofia. Sanotaan kertauksen olevan opintojen äiti, mutta Filosofia on opittavien aineiden äiti. Filosofia on synnyttänyt aivan kaikki muut tiedealat, filsa onkin ensimmäinen tiede (saa korjata). Koulustani filosofian kirjoitti tuolloin kaksi ihmistä, joista toinen olin minä. Tämä kuvastaa sitä, kuinka enemmistö on peloissaan valinnut jo tuolloin, itseään "lukitsevia" vaihtoehtoja, ylioppilas kirjoituksissa. Enkä tarkoita tätä pahastelevassa mielessä. Mikäli tietää aikaisin, mitä elämältä haluaa, kannustan jahtaamaan sitä unelmaa vakavasti ja määrätietoisesti. Mitä nopeammin on valinnut reitin, sitä todennäköisemmin tulee muita nopeammin perille.

Poikkesin taas riittävästi aiheesta, jonka aloitin. Jatkan saamistani negatiivisista palautteista. Moni oli uskaltanut kutsua minua hulluksi, jopa maaniseksi, vähätellä ajatteluani, vähätellä puheitani sekä tunteitani. Jotkut olivat pelänneet yhteiskuntamme instituutioihin kohdistuvaa kritisointiani. Heille voinkin vastata, että pahoittelut, mutta minä en ota kantaa teidän vanhemmuuden taitoihinne, miksi kuvittelette sieltä kauempaa rikkinäisen puhelimen avulla vaikuttaa minun mihinkään taitoihini?
Ainoa oikea kritiikki, jonka ansaitsen yhteiskuntaa pohdiskellessani on, että "älä kuvittele voivasi sitä muuttaa tuosta noin", mikäli joku kuvittelee, että se on minun pyrkimykseni. Olet ansainnut "Vapaudu katsomaan peiliin" -kortin. Minä ymmärrän paikkani, ja ymmärrän pidemmälle kuin tällaiset kasvottomat arvostelijat. Tiedän, että yhteiskunnassamme pitää käydä kouluja ja hankkia tunnustusta, eli arvo nimikkeitä, että voi päästä asemaan, jossa voi alkaa muuttamaan (käsittelemiäni) asioita. Minä harjoitan vain oikeuttani olla vapaa äänestysoikeutettu kansalainen! Minulla, kuten meillä kaikilla, on täysi oikeus arvostella koko sydämen kyllyydestä maailman, yhteiskunnan ja ihmisen -menoja sekä tekoja! Valtuudet alkaa yrittää muuttaa niitä ansaitaan. Tästä minulla ei ole epäselvyyttä, onko sinulla?

Monen oma heikko itsetunto ei kestä katsoa, kun joku, kuka ennen on ollut sairastunut parantuu! Olen ollut sairastunut elämäni aikana enemmän, ja nyt parannuttuani moni ei pysty ymmärtämään hyvinvointiani. Tunnen teidän kipunne ja pelkonne, mitä ehkä muutokseni on saattanut monelle aiheuttaa. Koittakaa kuitenkin olla armollisia minua kohtaan. En ole teille velkaa yhtään mitään. Enkä velvolliseski auttamaankaan ole tullut sen enempää kuin kuukausi sitten. Mikäli tätä ei ymmärrä, ei voi ymmärtää kirjoituksienikaan olevan vain tulkintaa (vielä toistaiseksi, ennen kun saan alkaa tekemään tutkimuksia ja käyttää tuloksia toditeina). Olenkin pahoillani, mutta tunteenne minua kohtaan eivät ole oikeutettuja, vaikka ovatkin todellisia. Monessa mielessä minua kohtaan esiintynyt piiloviha on hyvin paljon rasismin tapaista. En lähde sitä käsittelemään tässä kirjoituksessa enempää.

Upeaa ja surullista on ollutkin ihmisten suhtautuminen minun virheitäni ja arvosteluani kohtaan tämän viikon aikana. Pari ihmistä ovat reagoineet erityisen aggresiivisesti ja pilkaten minun mokiani tai arvostelukyvyn käyttöä kohtaan tällä viikolla. Tämä on ollut uskomatonta. Teitä, jotka näin olette tehneet, toivon teidän onnistuvan itsejänne auttamaan. Muut ihmiset, jotka ovat arvostelleet kunnioituksella tyhmyyksiäni ja mokauksiani kohtaan, te olette sankareita! Vaatii aivan valtavaa vahvuutta ja yritystä tämän toteuttamiseksi. Iso esimerkki ja merkittävin, oli tietysti facebook:ssa. Kommentoin kuin älykääpiö toisen julkaisuun, mikä kamalinta, olin lopettanut hänen kirjoituksen lukemisen kesken, ja oikopäin mennyt kommentoimaan pelostani tämän haluta vallankumouksen tapahtuvan tai vastaavaa (sorruin noita vainoon myös). Onnekseni hyvä ja kypsä ihminen / tuttu, vastasi minulle, että "lueppas uudelleen, ymmärsit perinpohjaisesti väärin tämän kirjoituksen."
Hän vieläpä isällisesti sanoi ymmärtävänsä äkkipikaisuuttani nuoruudesta johtuvaksi! Kerrassaan WAU!

Te muut aikuiset, ketkä olette unohtaneet, että olen nimenomaan keskeneräinen siinä samassa kuin te ja kaikki muut, mikäli olisin vanhempanne, käskisin teidän nyt hävetä. Teille toivon kaikkea hyvää tästä huolimatta, koska ilman vihamiehiä ei opi itsestään syvällisiä virheitään. Teidän ansiosta opinkin nyt kirjaimellisesti, miten tärkeätä on kärsivällisyys. Mikä puolestaan teistä niin kärsimättömiä tekee? Olen viikon ollut aktiivinen ja muuttanut jo paljon asioita itsessäni. Yhdessä kirjoituksessani sanoinkin, että tämä kehitysjuna ei enää pysähdy kuin sen raiteilta ulos syöksemällä.

Tuossa oli suurin oppimani asia tältä viikolta, eli kärsivällisyyden merkitys. Monet lähtivät heti noita jahdissa minua jahtaamaan, vaikka luulin olleeni selkeä asiasta, että en vielä mitään ole yrittämässä erityisemmin muuttamaankaan. Muutin erityisesti vain itseni, ja tämä aiheutti negatiivisen vastareaktion monissa. Tämä kertoo täydellisesti siitä, mitä olen jo puhunut, yhteiskuntamme on sairastunut.

Opin konkreettisesti, että toisen onni on toisen epäonni. Näin oli tapana meillä sanoa urheilupiireissä. Suomessa meillä on myös onnen kätkemisestä sanonta. Nämä kaikki käsittelevät nimenomaan sitä, kun joku voi hyvin, on tämä enemmistölle myrkkyä. Siksi Tubessakin monet kanavat perustuvat vain kaiken ja kaikkien haukkumiseen (periaatteessa), muiden puhtaalle pilkkaamiselle. Kieltämättä sellainen content oli minunkin herkkua sairaana ollessani. Vaikeaa, tämän ja kaikkien ongelmien tunnistamisesta tekee se, jos asiat ilmaistaan liian lyhyesti. Tänään ajaessani totesin, edessä useamman virheen tehneen kuskin olevan huono kuski. Kyydissäni oleva heti innostui, että minä olen erehtynyt tuomitsemaan, vaikka sitä vastaan olen toitottanut viikkoja. Kaikki sen jälkeen hänelle olisi saattanut olla selittelyä, joten siihen totesin, en tuominnut, katsotaan. Ajoin tämän vierelle ja tämä "huono kuski" puhui puhelimeen, minkä seurauksena takana ajavien, minut mukaan laskettuna, ajaminen vaikeutui ja vaarantui. On siis turhia selittelyjä selvää, että kuski, kuka ei vilkuta kaistan vaihdossa, ajaa turhan hiljaa ja puhuu puhelimeen ei ole hyvä kuski. Miksi ei? Läpäisisikö hän tuolla ajolla inssin, josta se oikeutus ajaa autoa tulee? Ei sitten miljoonaan vuoteen pääsisi. Miten minusta tuntuu, että tuollainen kuski on samanlainen henkilö, kuka on herkästi uskaltanut haukkua ja tuomita minua salaa tällä viikolla? Tämä on puoliksi läppä. En vain yllättyisi lainkaan, kun muita haukkuva ihminen haukkuu vain, koska hänellä itsellään napa paukkuu.

Toivottavasti teillä on ollut mahatava viikonloppu! Toivottavasti sunnuntai on teille kaikille ihana ja rasituksia raukaiseva! Nautittehan rakkaidennekin puolesta. Kiitos kaikille rakentavaa kritiikkiä antaneille, ja anteeksi, mikäli en selittänyt kaikille tarpeeksi tarkasti, että mahdollisen kritiikkinne olin jo pannut merkille, ja laittanut työn alle, tai miksi juuri teidän kritisoimaanne asiaa teen... Monesti kaikilla on aivan eri lempimaku jäätelöissä, niin myös muissa asioissa...

Vi hörs! xoxoxo kaunisrumilus (:-DDD)